tiistai 24. syyskuuta 2013

Upea Islanti

Kevät ja kesä olivat töissä (ja muutenkin) niin kiireisiä, että jäi linnut ja varsinkin blogi melko vähiin. Pääasia kuitenkin, että täällä ollaan taas. Come back -bloggauksena tunnelmia kesälomareissulta Islannista 13. - 26.6.2013

Lähdimme reisuun kolmestaan poikaystäväni ja hänen ystävänsä kanssa. Matkasuunnitelmana oli viettää kolme päivää Reykjavikissa ja kuusi päivää autossa Islannin ympäri ajaen. Matkaseurani ei ollut lintuihmisiä, joten linnut eivät olleet matkan pääosassa, mutta onneksi niiltä ei voi tuolla saarella välttyä.

Ensimmäisenä kaupunkipäivänä lähdimme valasristeilylle. Risteilyfirmoja on useita eikä niissä ole juurikaan eroja. Matkoja voi ostaa useasta putiikista ja hotellista Reykjavikin pääkadulta sekä satamasta. Nautin jäämeren tuulesta täysin siemauksin ja ihan mukavia havaintojakin tehtiin: pikkukajavia, myrskylintuja, lunneja, merilokkeja, lapintiiroja ja varsinaisista bongauskohteista, valaista, pääsimme ihastelemaan muutaman yksilön lahtivalasryhmää, jotka uivat aivan aluksemme vierestä.



Satamarannassa uiskenteli peloton haahkaperhe

Näimme retken aikana paljon myrskylintuja

Lunneja emme päässeet näkemään tämän lähempää. Vain länsivuonojen luonnonsuojelualueella elää lunneja, jotka eivät pelkää ihmistä.
Muutaman Reykjavik-päivän jälkeen vuokrasimme auton Kukucampers nimisestä firmasta ja aloitimme matkamme saaren ympäri. Lähdimme matkaan myötäpäivään eli pohjoiseen. Tämä osoittautui hyväksi valinnaksi sekä säiden että nähtävyysähkyn suhteen. Lännessä ja etelässä on nimittäin enemmän nähtävää kuin idässä.

Teidenvarsien tyyppilintuja Islannissa ovat kuovit, viklot, meriharakat, punakylkrastaat, merihanhet ja lyhytnokkahanhet. Bongasin autosta myös yhden merikotkan ja pari virta-allia. Ensimmäinen varsinainen lintupaikka oli pohjoisen Myvatn-järvi, jonne saavuimme jo toisen päivän iltana. Matkaseurani oli kovin väsynyttä, kello oli paljon ja alueella kuhisi niin tuhoton määrä hyttysiä, että emme voineet jäädä telttailemaan alueelle ja visiitti jäi kovin lyhyeksi. Ehdin nähdä vilauksen Amerikan telkästä, tukkakoskelosta, mustakaulu-uikusta, sotkista ja muista tavan vesilinnuista. Ainut lintu, jota pääsin hetkeksi kuvaamaan oli vesipääsky, joita niin ikään uiskenti lampareissa pitkin matkaa.

Makasin ötökköläjässä saadakseni tämän kuvan.
Seuraavana aamuna pyörimme hieman lisää Myvatnin alueella, mutta emme käyneet enää katsomassa. Alue on suoraan mannerlaattojen liitoslinjan kohdalla ja siksi sieltä löytyikin paljon mielenkiintoisia juttuja. Mm. kallion sisällä oleva maanalainen lämmin Storagil-luola, jossa kävimme uimassa sekä päätien varrella eksoottista kananmunanhajua tupruttava rikkilaakso.


Reissun hienoimpia ja jännittävimpiä hetkiä. Luolan suuaukko oli halkaisijaltaan tuskin metriä suurempi.

Iltapäivällä jatkoimme matkaa länteen kohti Husavikin tilaa. Päätieltä suoraan koiliseen kääntyneen noin 25 km pitkän soratien päässä meitä odotti idyllinen (ja tuulinen!) maatila meren rannalla. Matkan varrella näimme runsaasti isokihuja, merikihuja ja mustapyrstökuireja. Tiellä jolkotteli myös valtavasti lampaita.



Toisenlaisia lintuja farmilla. Yksi retken onnistuneimmista kuvista.

Maatilalla toimineessa nuorisohostellissa yöpyi lisäksemme vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka ohjeistivat meitä kantamaan tukevia keppejä mukanamme, jos aikoisimme liikkua farmin porttien ulkopuolella. Paikalla oli niin paljon äkäisiä pesiviä isokihuja, että ilman keppiä saisi nopeasti iskun päähänsä!

Aamulla osallistuimme farmin omistajien järjestämälle parin tunnin issikkaretkelle. Islanninhevosella ratsastaminen lumihuippuisten vuorten reunustamalla, lintuja kuhisevalla ruohoniityllä merenrannalla oli kyllä melkoinen elämys. Näimme retken aikana harmaahylkeitä, äkäisiä kihuja, ja kopostelimmepa aivan merihanhen pesän vierestäkin.

Iloinen ratsastaja

Isokihu suojeli pesäänsä


Merihanhen muna. 
 Farmilta lähdettyämme ajelimme länsirannikon alas melko vauhdilla. Pysähtelimme välillä kokkailemaan ja ihailemaan jyrkkiä rantakallioita. Näin lisää myrskylintuja, pikkukajavia, retken ensimmäiset tyllit sekä paljon lisää meriharakoita. Eräällä kalliolla lokotteli myös ensimmäinen näkemäni riskilä.

Länsirannikon mielenkiintoisimpia kohteita olivat jäätiköt. Pysähdyimme Jökulsarlonin jääjärvelle, joka oli yksi kauneimpia paikkoja mitä olen koskaan nähnyt! Paikalla oli satoja lapintiiroja ja satoja turisteja. Yritin tähtäillä tiiroja turkoosien jääkimpaleiden valossa yli tunnin ja pari näppärää kuvaakin syntyi.



Jäätiköiden jälkeen siirryimme merellisiin tunnelmiin saaren eteläkärjessä sijaitsevaan Vik-kylään ja sen ympäristöön. Paikalla on hyvät lintukalliot ja komeat mustat hiekkarannat. Eräs kallioranta teki minulle tepposet, kun yllättävän suuri aalto pyyhkäise ylitseni kastellen vaatteeni, kamerani ja puhelimeni. Kamera säilyi vaurioitta, mutta puhelin ei pelannut pariin päivään. Lintukallioilla näimme paljon kaukana lentäviä lunneja ja lisää myrskylintuja. Löysimme rannalta myös ruokailevan isokihun, joka oli napannut lounaakseen lunni-rievun.

Autosta kuvattu pikkukuovi Vikin rannalla


Niin ikään autosta napattu kuva punajalkaviklosta, Vik

Ravun kuoret Vikin lähistön rannoilla.
Vikin jälkeen edessä oli enää yksi yö ja paluu Reykjavikiin. Seurue oli jo kovin väsynyttä pitkän reissaamisen jälkeen ja kelikin muuttui kurjaksi. Juhannusaatolle sattunut viimein yö vietettiin vesisateessa pellonreunalla. Muutaman olusen jälkeen tilanne muuttui itseasiassa ihan hauskaksi. Seuraamme pyrähti myös suhteellisen peloton mustapyrstö kuiri.


Viimeisenä päivänä tsekkasimme vielä geysirit ja pyyhälsimme takaisin kaupunkiin auton palautukseen.  Kilometrejä raksahti mittariin 1921km! Iltapäiväkävelyllä löysin vielä kaupungin lammesta ilahduttavan lintukattauksen: merihanhia, merilokkeja, sotkia ja sorsia.



Islanti on upea, ja suosittelen sitä matkakohteeksi kaikille, piti linnuista tai ei. Useiden hienojen luontoelämysten lisäksi Reykjavikin eloisa yöelämä ja Bluelagoonissa läträys tekivät kyllä vaikutuksen. Tänne on päästävä uudelleen!

Matkaseurueen terveiset Blue Lagoonilta!